central park nyc shoppailu

NYC – Kun Pete oli kipeä

Sitten se tapahtui. Pete oikeasti sairastui. Olihan se tietysti tylsää, mutta eihän tuollaisille mitään voi. Kun flunssa iskee, se iskee.

Käytiin tunnollisina hotellin aamupalalla ja mua ainakin alkoi aamu aamulta enemmän ja enemmän ällöttämään ja kyllästyttämään. Ainoa hyvä puoli on kahvi ja ihan kohtuullisen makuinen jugurtti.

Yritimme aamupalan jälkeen aina tehdä jotain yhdessä, jotain ei niin kuormittavaa. Käytiin pelihallissa, käytiin Central Parkissa ja lukuisia kertoja Starbucksissa hakemassa kahvia. Kun päivää oli mennyt puolet, Peten puhti veti viimeisiään ja tulimme porukalla hotellille. Pete ei missään nimessä halunnut, että meiltä jää jotain näkemättä vain siksi, että me ollaan hotellilla hänen seuranaan ja suorastaan pakotti meidät yhdessä ulos.

Iltapäivät hengasin siis Jeren kanssa. Kun meidän suuntavaiston lyö samalle lautaselle, se tietää paljon ihmettelyä ja kävelyä. Me kiertelimme yhdessä kauppoja. Testailtiin farkkuja, kenkiä ja etsittiin tuliaisia. Käytiin paikoissa, joissa ei normaalisti käytäisi kuin pakon edessä. Juotiin vähän lisää Starbucksin kahvia, tuhlattiin dollareita ja hommattiin ruokaa hotellille.

Ja tietysti siinä kävi niin, että minäkin vähän sairastuin. Mulla on selkeästi vähän parempi immuniteetti (varmaan tästä saan kiittää työtäni), joten oma olo ei hirveästi menoa haitannut.

Eilen, perjantaina, oli eka päivä, kun Pete tunsi olonsa normaaliksi ja minä vuorostani niistelin, aivastelin ja yskin. Kävimme yhdessä taas pelihallilla, istuttiin punaisilla rappusilla, chillattiin Bryant Parkissa ja vihdoinkin käytiin kurkistamassa ison kirjaston sisätiloihin. Oli muuten hieman pettymys. Ei olisi tarvinnut mennä sisälle lainkaan.

Tänään on eka aamu, kun mä herään ensimmäisenä. Tänään on meidän viimeinen kokonainen päivä Nycissä yhdessä. Huomenna pakataan läppäri Las Vegasin lennolle ja Jere palaa takaisin kotiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *