new york nyc

Päivä 1

New York, kaupunki, joka ei koskaan nuku. Siksi heräsimmekin eilen jo kello 6.30. Jet lag on saattanut vaikuttaa meihin, tai ainakin minuun, koska sitä ei ole minulta vapaaehtoisesti tapahtunut sitten vuoden 2003 jälkeen, jolloin jouluaatto oli liian jännittävä päivä nukuttavaksi.

 

Ensi teoiksemme tarvitsimme aamukahvia, suomalaisen kansan oopiumia, ja suuntasimme kohti kaksipyrstöisen merenneidon operoimaa kahvilaa. Tall, grande vai se kolmas vaihtoehto? Nämä taas joutui kaivamaan muistinsa perukoilta, koska joku joskus ajatteli, että se on “söpöä” tai “erikoista” nimetä ne muuksi kuin “Small”, “Medium” tai “Large”. Ehkä se on joku asiakaspalvelijoiden juoni, jolla mustanharmaaseen työpäiväänsä saa takeltelevan turistin verran iloa. Kuka tietää?

 

Kun turisti oli doupattu ja saanut Mikki Hiiri -paitansa hihat käärittyä, oli aika ruveta asiaan. Päivän ensimmäinen oikea kohde ja attraktio oli Times Squaren kupeessa sijaitseva Dave & Busters. Pelihalli, jossa voit muuttaa rahasi krediteiksi ja siitä peleiksi, pettymyksiksi, voitoiksi ja siitä tiketeiksi ja lopulta pehmoleluksi. Välkkyvät valot ja liika stimulus tuntuivat keskittymishäiriöisen ajatuksenjuoksulta, miksi pidänkin paikasta niin kovin.

 

Seuraava kohde matkalla oli trendikkäiden ihmisten keskihintainen mekka, eli Urban Outfitters. Itse osaisin viihtyä vastaavissa paikoissa vaikka hamaan tappiin asti, mutta tällä kertaa pyörähdys oli varsin pikainen. Saatoin ostaa sieltä jotain, mitä en tarvitse, vaan “Mä niinku oikeesti tarviiin tän”. Halpaa, koska alennusrekeillä on näinä hetkinä kesävaatteita, mitkä vievät supisuomalaisen pitkälle marraskuuhun.

 

Välillä täytyy levätä raskaita jalkoja ja niin tulimmekin hotellihuoneeseen tekemään. Levähtäessä voi tutustua paikalliseen TV-tarjontaan, vaikka omankaan maan tarjonta ei ole niin tuttua. Mainoksia niin paljon, että välillä unohtaa, että siellä on joku ohjelmakin välissä. Mainoksissa outoja reseptilääkkeitä, joita en tiennyt tarvitsevani, mutta joista pitäisi kysyä minun lääkäriltäni. Lääkärini on Suomessa, eikä vastaa puhelimeensa, joten se jääköön myöhemmäksi.

 

Kun rangat olivat levänneet jatkuu taas armoton kävely. Kävelimme MoMAn ympäristöön ja vierailimme Uniqlon lippulaiva-kaupassa. Varsinainen sokkelo täynnä mahdolisuuksia ja hinnaltaan varsin Itä-Helsinkiläiselle sopivia vaatteita. Yksi kerros oli omistettu kokonaan MoMAn kanssa yheistyössä tehdyille taidepaidoille. Mielenkiintoisia artikkeleita.

 

Samalla reissulla vierailimme myös Lego- ja Nintendo-kaupoissa. Lego-vuoristorata ja Tylypahka-legosetti olisi hauska yhdistää.

 

Yksi päivän pääkohdista oli katuruokakioski The Halal Guys. Kahdeksan dollaria ja lautasellinen kanaa, gyroa ja riisiä, jota itse ainakin olen odottanut jo kaksi vuotta. Se on liian pitkä aika olla nälkäinen.

Lihotuskuurilaisen ruoka

 

Ilta päättyi vielä iltakävelyyn pitkin jo pimeää Manhattania. Näimme koiran.

Kuvassa laihdutuskuurin käynyt talo

Rakkaudella,

Jere

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *